Elämäni ja kotisivut

Arkeologia ja temppelit

Sunnuntai 12.4.2020 klo 7.57

...Useimmat kreikkalaiset myytit ja legendat sijoittuvat johonkin todelliseen maantieteelliseen paikkaan kreikkalaisessa maailmassa ja ne kattavat koko Välimeren alueen. Tämä ei välttämättä merkitse sitä, että kaikki kreikkalaiset olisivat tunteneet kaikki myyteissä mainitut paikat; runoilijat ovat voineet joskus tarkoituksellisesti valita tuntemattomia ja siten eksoottisia paikkoja kertomuksilleen, mikä on sitten voimistanut maagisia ja mielikuvituksellisia aineksia. ....

Herakles ja Deianeira

Tiistai 7.4.2020 klo 9.48

...Kaikkien niiden vuosien jälkeen,  jotka Herakles oli kuluttanut koskettaessaan entisille vihollisilleen, hän muutti Kalydonin kuningas Oikeuksen hoviin. Hän rakastui prinsessa Deianeiraan, mutta hänen oli taisteltava tämän kädestä paikallisen  joen jumalan, Akhelooksen kanssa;  taistelun aikana Herakles katkaisi yhden jumala nsarvista, jonka hän sitten myöhemmin lahjoitti hesperideille...

Herakles ja Omfale

Tiistai 7.4.2020 klo 3.45

Kaksitoista urotyötä oli suoritettu ja Herakles muisti  Pythian sanat, että hän saavuttaisi nyt kuolemattomuuden.  Mutta tuollainen lupaus  ei tuonut onnentunnetta maan päällä ja koko  loppuikänsä ajan Herakles sai enemmän kuin omansa osansa inhimillisestä kurjuudesta. Hän ei koskaan löytänyt itselleen uutta vaimoa, koska  kertomus Megaran ja heidän lastensa mielettömästä  teurastuksesta tunnettiin liian yleisesti. Kuningas  Eurytos

Kerberos

Sunnuntai 5.4.2020 klo 5.17

Viimeiseksi tehtäväksi Eurystheuksen oli keksittävä jotain todella kuolemanvaarallista. Maan päällä ei ollut enää jäljellä ainuttakaan hirviötä tai jättiläistä; Herakles oli hävittänyt ne kaikki. ”Miksei lähetetä häntä manalaan”, Eurystheus ajatteli, ”ja katsotaan , pystyykö hän tuomaan Kerberoksen, kolmipäisen ja käärmeharjaisen  hirviökoiran, ylös elävien maailmaan?”. Kerberos kantoi epäilemättä  kaunaa Herakleelle tämän surmattua hänen veljensä ja sisarensa  - Nemean leijonan, hydran  ja Orthos-koiran.

Hesperidien omenat

Sunnuntai 5.4.2020 klo 4.12

Herakles kulki Arabian läpi Egyptiin, jota tuolloin hallitsi julma kuningas Busiris. Hänen hallituskautensa alussa maassa oli ollut valtava kuivuus, mikä oli johtanut nälänhätään. Busiris kysyi eräältä kreikkalaiselta tietäjältä, mitä olisi tehtävä. Tietäjä sai selville, että Zeus oli vihainen Busirikselle ja vaati vuosittain  uhrikseen ulkomaalaisen hyvän sadon saamikseksi.  

Geryonin karja

Lauantai 4.4.2020 klo 6.51

Herakles toimitti vyön Eurystheukselle, joka antoi sen ilahtuneelle tyttärelleen syntymäpäivälahjaksi. Jäljellä oli enää kolme urotyötä ja Eurystheus alkoi joutua  paniikkiin, sillä hän tiesi aivan hyvin, että jos Herakles selviäisi kaikista tehtävistään, tämä vaatisi oikeuttaan Tirynsin valtaistuimeen. 

Hippolyten vyö

Tiistai 31.3.2020 klo 7.19

Herakleen seuraava urotyö muuttui romanttiseksi seikkailuksi. Eurystheuksen tyttärelle Ademetell, oli lapsena kerrottu tarinoita amatsoneista, naissoturirodusta joka asui Mustanmeren ja Thermodonjoen toisella puolella. Mielikuvituksessaan hän ryhtyi ihailemaan heidän johtajaansa, kuningatar Hippolyteä, jolla oli tiettävästi hyvin kaunis, jalokivin koristeltu vyö

Diomedeen hevoset

Tiistai 31.3.2020 klo 7.03

Eurystheus sai kuulla, että Traakiassa oli neljä hevosta, häijyn Diomedes-kuninkaan omistamat tammat, jotka elivät ihmislihalla; hyvällä onnelle ne olisivat nälkäisiä Herakleen saapuessa vangitsemaan niitä kahdeksantena urotyönään. Herakles suoritti pitkän matkan Traakiaan laivalla seuranaan Abderos, nuori rakastaja, jonka hän oli ottanut menetettyään Hylaksen traagisesti. 

Kreetan härkä

Tiistai 31.3.2020 klo 6.41

Tähän saakka Herakleen kaikki urotyöt olivat tapahtuneet manner-Kreikkaan kuuluvalla Peloponneseksella; enää siellä  ei ollut jäljellä hirviöitä hänen tapettavakseen, ei tarunomaisia eläimiä vangittavaksi elävinä, eikä yleisiä maanvaivoja siivottavaksi, joten Eurystheus kysyi meren takana asuvilta ystäviltään, olisiko näillä samanlaisia ongelmia. Kreetan kuningas Minos lähetti sanan, että hänen Knossoksen palatsinsa ulkopuolella riehui pelloilla villi härkä. 

Stymfaloksen linnut

Tiistai 31.3.2020 klo 6.16

Eurystheus lähetti Herakleen jälleen Arkadiaan, jossa susia paennut lintuparvi oli asettunut asumaan eräälle saarelle keskelle Stymfaloksen järveä ja missä me nyt aiheuttivat harmia paikallisille kalastajille. Linnut piileksivät ruohikossa

Augeiaan tallien puhdistaminen

Lauantai 28.3.2020 klo 6.16

Piileskeltyään Iasonin ja agronauttien (kultaisen taljan noutajien) kanssa Herakles palasi Tirynsiin suorittaakseen Eyrystheuksen  hänelle määräämän  viidennen tehävän – Eurystheus oli vihainen Herakleen kadottua omille teilleen Herakleen oli yhden päivän aikana luotava sonta Peloponnesoken Eliksen kuninkaan Augeiaan  talleista. Augeiaan vauraus perustui hänen suureen karjalaumaansa, mutta karjaa oli niin paljon, että sen lantaa oli niin paksulti  pelloilla ettei niitä voitu muokata. Herakles vaati palkakseen kymmenesosaa karjasta ja ryhtyi sitten tekemään reikää karjansuojan seinään Athenen  hänelle osoittamaan heikkoon kohtaan- Athene oli nyt hänen suojelusjumalana. 

Erymanthoksen villisika

Lauantai 28.3.2020 klo 5.57

Nyt Eurystheus yritti uuvuttaa Herakleen lähettämällä  tämän heti takaisin Arkadiaan vangitsemaan  elävänä valtavankokoisen villisian, joka terrorisoi paimenia Erymanthoksen vuorella. Matkallaan Herakles pysähtyi kentaurien kanssa yöksi  Foloen vuorelle; ilalla he pitivät juhlat ja isäntänä toimiva Folos toi vieraalleen viiniä, jota kentaurit eivät olleet koskaan maistaneet; heti kun he olivat haistelleet sitä, he päihtyivät ja alkoivat rähistä. Herakles taisteli heitä vastaan ja he pakenivat kotiinsa vuorelle. Juhlaa jatkettiin  virvoitusjuomilla ja Herakles lauloi sankaritöistään; kun hän oli pääsi Hydran-tarinaan. 

Keryneian kauris

Lauantai 28.3.2020 klo 5.35

Kolmanneksi  tehtäväksi Herakleelle määrättiin vangita kultasarvinen metsäkauris, joka tunnettiin taruomenaisena Keryneian kauriina. Herakleen ongelma oli siinä, että hänen oli tuotava eläin elävänä, minkä lisäksi kauris oli pyhitetty jumalatar Artemille

Hydra

Perjantai 27.3.2020 klo 9.37

...

Hydra oli Nemean leijonan sisarpuoli ja häijyyttään Eurystheus valitsi sen Herakleen toisen yrotyön kohteeksi, koska hän tiesi, että Hydra  haluaisi kiihkeästi kostaa sukulaisensa kuoleman. Hydralla oli isänsä Tyfonin häijy luonne – Zeuksen murskaama Tyfon makaa tulta hengittäen Etnan alla. Herakles lähti Tirynsistä pukeutuneena Nemean leijonan upean taljaan sen päänahan suojatessa hänen päätään kuin huppu; heti kun hän oli ehtinyt kaupungin porttien ulkopuolelle, Eurystheus lukitsi ne ja huusi hänen peräänsä suojavallilta, että Herakleen olisi jätettävä kaikki uudet sotasaaliinsa kaupungin muurien ulkopuolelle. Herakles nauroi ja jatkoi iloisin mielin matkaansa seuranaan veljenpoikansa Iolaos, joka oli vapaaehtoisesti suostunut hänen vaunujensa ajajaksi...

Sankaritarinoita

Torstai 26.3.2020 klo 5.25

WORD   Sankaritarinoita 

WORD 1 Nemean leijona

WORD 2 Hydra

WORD 3 Keryneian kauris 

WORD 4 Erymanthoksen villisika 

WORD 5 Augeiaan tallien puhdistaminen 

WORD 6 Stymfaloksen linnut 

WORD 7 Kreetan härkä

WORD 8 Diomedeen hevoset

WORD 9 Hippolyten vyö

WORD 10 Geryonin karja 

WORD  11 Hesperidien omenat 

WORD 12 Kerberos 

WORD Herakles ja Omfale

WORD Herakles ja Deianeira 

Kreikkalainen maalaustaide

Tiistai 24.3.2020 klo 5.10

Arkaaisella kaudelta lähtien kreikkalaisten symposioneissaan, juomingeissaan käyttämät saviastiat maalattiin myyttisin aihein. Päätyylejä oli kaksi; ”mustakuvioisessa” tyylissä kuvat esittivät mustia siluetteja, joihin oli kaiverrettu vaatetuksen ja anatomian yksityiskohdat; ”punakuvioisessa” tyylissä hahmot jätettiin hapettumaan saven punaisiksi ja yksityiskohdat maalattiin siveltimellä. Käytetty musta ”pigmentti” oli puhdistettua ruukkusavea. Savi liuotettiin veteen, johon se sitten jätettiin muutamaksi päiväksi; hienot metalliainekset jäivät vesilietteeseen ja massa valmistettiin haihduttamalla vesi; tätä runsaasti rautaa sisältävää massaa käytettiin ”maalina”. Poltettaessa savessa oleva rauta hapettui ja muuttui punaiseksi rautaoksidiksi ; sitten savenvalaja katkaisi ilman syötön ja syntynyt hiilimonoksidi muutti rautaoksidin mustaksi rautaoksidiksi. Viimeisessä vaiheessa polttouuniin päästettiin taas happea ja tavallinen savi muuttui taas punaiseksi  rautaoksidiksi, kun taas hyvin rautapitoinen ”maali” jäi mustaksi. 

Olympolaiset jumalat

Tiistai 24.3.2020 klo 4.09

Olympolaisia jumalia on perinteisesti kaksitoista: Zeus, Hera, Athene, Hefaistos, Ares, Afrodite, Apollon, Artemis, Demeter, Hestia, Poseidon ja Hermes.

Vanhoissa luetteloissa esiintyy usein Dionysoksen nimi Hestian tilalla. Muita Olymposvuoren asukkaita ovat Herakles jumalaksi korottamisensa jälkeen; hänen vaimonsa Hebe, Heran tytär, joka on jumalten juomanlaskija ja nuoruuden jumalatar; Eros, seksuaalisen intohimon poikajumala ja Afroditen seuralainen; titaani Iris, Zeuksen ja myöhemmin Heran sanansaattaja, joka ilmestyy ihmisille sateenkaarena; sekä Ganymedes, Zeuksen juomanlaskija. Haades pysyttelee manalassa.

Voitettuaan Tyfonin Zeus jakoi jumalille heidän valtakuntansa ja voimansa ja heitä kiellettiin ylittämästä rajojaan: niinpä Zeus torui Afroditea, joka oli ei-sotilaallinen rakkauden jumalatar; siitä että tämä ilmestyi Troijan taistelukentille, ja vain Hermeksellä oli pääsy taivaaseen, maahan ja manalaan.

Kreikkalainen veistotaide

Lauantai 21.3.2020 klo 7.49

Esihistoriallisella ajalla kreikkalaiset taiteilijat  olivat luoneet jumalien ja jumalattarien kuvia puusta ja taotusta  metallista. 600-luvulla eKr. he oppivat egyptiläisiltä, miten veistää marmoria: tämä perinne jatkui läpi koko klassisen kauden. 500-luvulla eKr. he oppivat myös taidon valaa suuria, onttoja pronssipatsaita. Arkaaisella kaudella ei ihmisten ja jumalien välillä ollut suuriakaan fyysisiä eroja. Patsaita käytettiin uhrilahjoina jumalille (alastomia mieshahmoja jumalille ja verhottuja naishahmoja jumalattarille) ja niitä asetettiin eri puolille heidän temppeleitään, mutta edustivatko nämä patsaat jumalaa vai palvojaa? Patsaita käytettiin myös vainajien muistoksi pystytettyinä hautamuistomerkkeinä. 

Titaanien ja Olympolaisten taistelu

Lauantai 21.3.2020 klo 6.53

Olymposvuoren juurella on Thessalonian tasanko, jonka toisella laidalla kohoaa toinen vuori, nimeltään  Othrys. Korkealla Othryksella elivät ylpeät jättiläiset, Kronoksen johtamat titaanit. He olivat rakentaneet sinne suuren linnoituksen, josta käsin he taistelivat Zeuksen johtamia jumalia vastaan. Sotaa oli jatkunut kymmenen vuotta kummankaan  puolen pääsemättä niskan päälle. Eräänä päivänä Zeus vapautti satakätiset, kolme giganttia joilla kullakin oli sata kättä ja jotka olivat Gaian ja Uranoksen kauhistuttavimmat lapset. Hän antoi uusille liittolaisilleen nektaria ja ambrosiaa, jumalten ruokaa, ja kun he istuivat syömässä olympialaisten seurassa, Zeus nousi seisomaan ja osoitti sanansa kolmelle veljekselle, joiden nimet olivat Kottos, Gyes ja Obriareos:

Jumalten synty 1

Tiistai 17.3.2020 klo 7.14

Kuilusta syntyi kaksi pimeyttä, Erebos[1] (Alkupimeys) Gaian[2] alapuolelle ja Nyks[3] (Yö) hänen  yläpuolelleen. Eros oli läsnä: Nyks ja Erebos rakastelivat ja Nyks synnytti älykkäitä, kauniita lapsia. Näitä olivat muun muassa Aither[4] (Ilmapiiri), joka levittäytyi sinisessä satiiniviitassa taivaankannen poikki, ja hänen sisarensa Hemera[5] (Päivä), joka astuu ulos Tartaroksesta tuoden meille valon ja palaa takaisin iltahämärässä kohdaten matkallaan toiseen suuntaan kulkevan Nyks-äitinsä.