Elämäni ja kotisivut
Hietakiitäjäiset, lehtisarviset, raatokuoriaiset, lyhyt siipisetLauantai 29.2.2020 klo 6.07 SAKSANTURILAS20-30 cm. Musta. Peitinsiivet punaruskeat, lyhyehköt ja pitkittäisuurteiset. Parveilee tyyninä kesäöinä lehtipuiden latvoissa. Syö päivällä puiden lehtiä. Toukat elävät maassa ja syövät kasvien juuria. Aikaisemmin paha tuholainen Euroopassa. Ei Suomessa, mutta tavattu joskus tuontitavaroiden mukana. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
Sylkikuoriaiset, maakiitäjäisetTorstai 27.2.2020 klo 6.49 AITOSYSIKIITÄJÄINEN12-18 mm. Kiiltävän musta. Peitinsiivet pitkittäisuurteiset. Tavataan samanlaisessa elinympäristössä kuin hieman suurempi isosysikiitäjäinen. Molemmat ovat petoeläimiä, jotka lymyävät päivisin kivien alla ja metsästävät yöllä hyönteistoukkia. Aitosysikiitäjäinen voi syödä myös siemeniä, mansikoita ja muita pehmeitä hedelmiä. Yleinen Etelä-Suomessa, levinnyt Kainuun korkeudelle. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
Kaarnakuoriaiset, puunkaivajat, sarvijäärät ja sepätSunnuntai 23.2.2020 klo 7.40 RAANUJÄÄRÄ9-12 mm. Etuselkä musta. Peitinsiivet kolmiväriset; keskellä valkoinen, vaihteleva kuvio mustalla pohjalla. Hyvin vilkas ja nopealiikkeinen. Vierailee erityisesti orapihlajan kukinnoissa, harvemmin muilla kukilla. Toukat elävät kuolleilla, kovilla lehtipuilla ja suosivat erityisesti korkeita, ohutrunkoisia, tulipallon osittain tai kokonaan kuivattamia puita. Koteloituu puuhun. Ei Suomessa. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
KärsäkkäätTorstai 20.2.2020 klo 11.04 KANNUSRUOHOKÄRSÄKÄS2.5-3 mm. Musta, metallinkiiltoinen. Karvat pitkiä, siirottavia ja hyvin vaaleita. Elää erityisesti kannusruoholla.[1] Toukka aiheuttaa äkämiä isäntäkasvin siemenkotiin. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
Avainsanat: Nakukymppi.net |
SUOMEN NATURISTILIITTO RYTorstai 20.2.2020 NATURISTIPÄIVÄT Vuoden 2020 Naturistipäivät vietetään Säkylän Kristallirannassa 7-9.8.2020. Tapahtuman ohjelma, majoitusvaraukset yms julkaistaan alkuvuoden aikana ja majoitusvaraukset alkavat viimeistään helmikuun 2020 aikana. |
Avainsanat: suomen naturistiliitto ry |
Kovakuoriaiset, leppäkertut, haaskakuoriaiset, lehtikuoriaisetLauantai 15.2.2020 LILJAKUKKO6-8 mm. Pää ja jalat mustat. Etuselkä ja peitinsiivet punaiset. Toukka on oranssinpunainen ja mustapäinen ja muistuttaa etanaa. Elää liljakasveilla[1]. Sekä aikuiset että toukat syövät lehtiä, kukkia ja siemeniä ja voivat aiheuttaa viljelmillä merkittävää tuhoa. Tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
Kaskaat, torakat, suorasiipiset, heinäsirkat, hepokatitTorstai 13.2.2020 klo 7.21 VALMISRuusukaskas3.4-3.9 mm. Hoikka, kiiltävän valkoinen tai kellanvalkoinen. Elää tavallisesti ruusunlehtien alapinnalla, mutta tavataan myös pihlajilta, omenapuilta, vadelmalta, mansikoilta ja joiltakin muiltakin kasveilta. Kaskaan vaivaamaan kasvinlehteen ilmestyy vaaleita täpliä. Paikoittain Etelä- ja Keski-Suomessa. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
Luteet ja typpyluteetLauantai 8.2.2020 klo 6.45 LUTIKKA5-6 mm. Lutikkaa luullaan usein täiksi, mutta kyseessä on lyhytsiipinen verenimijälude. Se on punaruskea, leveäsoikea ja paperinohut; veriaterian jälkeen pulleampi. Koiras on naarasta solakampi ja sillä on terävämpi takaruumiin kärki. Lutikat viihtyvät erityisesti vanhoissa rakennuksissa, ja ne piilottelevat päivisin lautojen raoissa, tapettien ja listojen alla tai muissa ahtaissa paikoissa. Ne liikkuvat yöllä ja imevät verta ihmisistä ja kotieläimistä. Aikuinen lutikka voi imeä kymmenessä minuutissa seitsemän kertaa oman painonsa verran verta. Nymfit luovat nahkansa seitsemän kertaa ennen kuin ne ovat sukukypsiä ja tarvitsevat yhden veriaterian jokaista kehitysvaihetta kohden. Lutikka on alun perin lepakoiden loinen ja vaatii tasaista ja kuivaa lämpötilaa. Se on harvinaistunut viime aikoina, mutta tavataan vielä koko maassa. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
Kilpakirvat, lehtikirvat ja kempitTorstai 6.2.2020 klo 11.27 Kilpakirvat, lehtikirvat ja kempitVILJARIPSIÄINEN1.3 mm. Mustanruskea-musta. Koiraat siivettömiä. Hyvin yleinen viljakasveilla, erityisesti rukiilla ja ohralla. Viljaripsiäisten naaraat muodostavat toisinaan valtavia parvia, jotka tunkeutuvat ihmisten vaatteiden alle, korviin, silmiin ja suuhun. Siivettömät koiraat parittelevat naaraiden kanssa, kun nämä ovat vielä koteloissaan. Viljaripsiäiset talvehtivat puiden ja lautojen raoissa ja voivat silloin eksyä sisätiloihinkin. Ne eivät kuitenkaan siedä kuivaa huoneilmaa, vaan kuolevat nopeasti. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa, kirvat |
Avainsanat: pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
MUUTOKSIATorstai 6.2.2020 klo 6.21 MUUTOKSIA PIKKUÖTÖKÄT TALOSSA JA PUUTARHASSA OSIOT WORD 19 JA 20. |
Avainsanat: pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
Valeskorpionit, punkit, ripsiäiset, kirput, täit ja jäytiäisetTiistai 4.2.2020 klo 9.02 VALMISANSARIPETOPUNKKI Noin 0.3 m. Tällä petopunkilla on pitkät jalat ja eteenpäin suuntautuneet leuat. Sitä käytetään vihannespunkkien biologisessa torjunnassa ja tavataan lähinnä kasvihuoneissa. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
Punkit ja vakeskorpionitMaanantai 3.2.2020 klo 4.29 KARVIASPUNKKINoin 0.8 mm. Punertava. Eturaajat hyvin pitkät ja toimivat eläimen ”tuntosarvina”. Kasvituholainen, joka imee ravinnokseen solunesteitä karviaisten lehdistä. Lehdet muuttuvat ensin valkoisiksi ja käpertyvät ennen putoamistaan. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
HämähäkitLauantai 1.2.2020 klo 13.25 VALMIS!!!!!!KOTIHÄMÄHÄKKINaaras 9-10 mm, koiras 6-9 mm. Vaalean harmaanruksean ja karvaisen kotihämähäkin takaruumiissa on vaaleampia kirjailuja. Jalat ovat karvaiset, voimakkaat ja noin 25 mm pitkät. Kutoo huoneen tai ikkunan nurkkaan kolmiomaisen mattoverkon. Verkon kulmassa on suppilomainen kolo, jossa hämähäkki lymyää. Verkko ei ole tahmea. Valkoinen munakotelo on litteä ja linssin muotoinen, ja naaras kiinnittää sen verkkoon. Kotihämähäkki on hyvin yleinen laji kellareissa, ulkorakennuksissa ja muissa kosteissa sisätiloissa. Suuret naaraat voivat purra ihmistä. |
Avainsanat: Valmiit jutut, pikkuötökät talossa ja puutarhassa |